Laaturekistereillä kohti parempia hoitotuloksia
Suomessa on käytössä lähes 100 tautikohtaista kliinistä laaturekisteriä ja rekisterit ovat käytössä kaikissa Suomen sairaanhoitopiireissä. Valtakunnallisesti yhdenmukaisia laaturekistereitä on otettu käyttöön yhteensä lähes 300 klinikalla eri sairaanhoitopiireissä.
Nykyisten käyttöönottosuunnitelmien mukaisesti vuoden 2018 lopulla Suomessa on 20 tautiryhmää, joiden laadunseurannan populaatiopeitto on yli 75 % potilaista ja lähes 40 tautiryhmää, joiden laadunseurannan populaatiopeitto olisi yli 50 %.
Kansallinen vertailu
Samalla kun kliinisiä laaturekistereitä otetaan käyttöön eri klinikoilla, on aloitettu työ kansallisen tason vertaisarvioinnin mahdollistamiseksi: yliopistollisten sairaaloiden piirissä käynnistettiin kliinisten laaturekisterien yhteistyöhanke vuonna 2017. Yhdenmukaisia kliinisiä laaturekistereitä tarvitaan, jotta eri puolilla maata annettavaa hoitoa ja eri hoitomuotojen vaikuttavuutta voidaan verrata.
Vuonna 2018 alkoi hoidon vertaisarviointipalvelun rakentaminen neljällä pilotilla: tahdistinrekisteri, aivoverenkiertohäiriö-rekisteri, HIV-rekisteri ja selkärekisteri. Seuraavat pilotit ovat reuma, lasten syöpä, IBD, nefrologia, tyräkirurgia, verisuonikirurgia (valtimo ja laskimo), kaihi, verkkokalvo ja psykoterapia, joiden vertailtavat mittarit varmistuvat kevään 2019 aikana erikoislääkäriyhdistyksien nimeämien asiantuntijoiden toimesta.
Kliinisten laaturekisterien kansallinen ohjausryhmä
Yliopistosairaalat, THL ja STM ovat muodostaneet sopimuspohjaisesti kliinisten laaturekisterien kansallisen ohjausryhmän, joka kokoontuu neljännesvuosittain. Ohjausryhmän tehtävänä on harmonisoida ja koordinoida kliinisten laaturekisterien käyttöönottoa eri puolilla Suomea kansallisen vertaisarvioinnin mahdollistamiseksi. Ohjausryhmän puheenjohtaja toimii HUS:n hallintoylilääkäri Lasse Lehtonen.