Tavoite

Toimivan ja kustannustehokkaan terveydenhuollon edellytys on, että tuotantopanokset voidaan ensisijaisesti kohdistaa sinne, missä niillä saadaan suurin mahdollinen terveyshyöty. Tämän aikaansaamiseksi on pystyttävä mittaamaan erilaisten hoitojen vaikuttavuutta ja laatua.

Kliinisillä laaturekistereillä tarkoitetaan potilasryhmä- tai tautikohtaisia hoidon seurantajärjestelmiä, joita käytetään jokapäiväisessä potilastyössä potilaan hoidon tukena ja joiden avulla kerättyä rakenteellista kliinistä tietoa voidaan hyödyntää hoidon kliinisen laadun ja vaikuttavuuden seurannassa.

Kliiniset laaturekisterit täyttävät seuraavat tehtävät:
1. lain vaatimien seurantatietojen keruu,
2. jatkuva hoidon kliinisen laadun seuranta,
3. pitkäjänteinen laadunparannus- ja tutkimustyö, ja
4. tulevaisuudessa myös hoidon vertailtava laatu kansallisesti

Kliiniset laaturekisterit on integroitu sairaaloiden käytössä olevan potilastietojärjestelmien kanssa. Olemassa olevien keskitettyjen rajapintojen avulla on jo kerätty yli 200 miljoonaa integraatiosanomaa muista järjestelmistä kliinisiin laaturekistereihin.

Seurannassa lähes 100 tautiryhmää

Kliinisiä laaturekistereitä on tällä hetkellä

– tuotantokäytössä yli 70 tautiryhmässä
– kehitystyön alla noin 30 tautiryhmässä

Kliiniset laaturekisterit kattavat jo lähes 100 eri tautiryhmää, jota voidaan pitää kansainvälisesti merkittävänä määränä. Ainutlaatuiseksi Suomen konseptin tekee sen täydellinen digitalisoituminen ja kerääntyvän tiedon määrä. Kliininen laatutieto kerääntyy automaattisesti potilastyön yhteydessä koko hoitoketjun matkalta. Yksittäisestä potilaasta kerääntyvä tietomäärä on poikkeuksellisen suuri ja on useissa tautiryhmissä moninkertainen verrattuna verrokkimaihin.