Yliopistosairaaloiden keskuudessa käynnissä olevasta kliinisten laaturekisterien hankkeesta on saatu ensimmäiset vertaisarviointien tulokset. Ensimmäisinä pilotteina mukana ovat olleet HIV, aivoverenkiertohäiriö ja tahdistin. Tulokset on jaettu yliopistosairaaloiden kesken
Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että kunkin sairaalan rekisterikohtaisella vastuulääkärillä on näkymä koko maan tuloksiin, jolloin on mahdollista verrata tuloksia eri sairaaloiden kesken. Sisältö ja data on kaikille samaa ja vertailukelpoista.
-Tämä on merkittävä virstanpylväs. Vertailukelpoisen tiedon tuottaminen on koko ajan ollut tämän toiminnan keskeinen tavoite, ja on hienoa, että tässä on päästy eteenpäin. Haluankin hankkeen ohjausryhmän puolesta kiittää kaikkia mukana olleita, jotka ovat osallistuneet sisällön määrittämiseen ja tietojen keräämiseen. Ilman mukana olevien lääkäreiden myötävaikutusta ei tätä voitaisi toteuttaa, sanoo ohjausryhmän puheenjohtaja, HUS:n hallintoylilääkäri Lasse Lehtonen.
Lehtosen mukaan kliinisten laaturekisterien merkitys kasvaa tulevaisuudessa. -Kliiniset laaturekisterit ovat tuottajan rekistereitä, joiden avulla tuottajat kehittävät omaa päivittäistä toimintaansa. Jos kaavailtu sote-ratkaisu toteutuu, niiden merkitys kasvaa entisestään, Lehtonen jatkaa.
Tavoitteena tasalaatuinen data
Myös Tyksin sairaalajohtaja ja ohjausryhmän jäsen Petri Virolainen korostaa vertailutiedon merkitystä
– Tämä on ensimmäinen kerta, kun saadaan sairaaloiden välistä vertailutietoa hoidon vaikuttavuudesta. Aiemmat vertailut ovat tuoneet tietoa toimenpiteiden tuottavuudesta ja taustalla on ollut oletus, että kaikki tehdyt sairaalasuoritteet ovat olleet yhdenvertaisia. Näin ei tietenkään oikeassa elämässä ole, vaan toisista asioista potilaat hyötyvät enemmän kuin toisista. Jotkin asiat varmasti myös tehdään paremmin kuin toiset, Virolainen arvioi.
Virolaisen mukaan työtä pitää edelleen jatkaa erityisesti tasalaatuisen datan aikaansaamiseksi. -Hanke on ollut työläs ja valitettavasti vertailusta saatava data on laadultaan osittain epätasaista lähinnä erilaisista kirjaamiskäytännöistä johtuen. Dataa pitää käsitellä vielä varauksin ja aineiston ongelmakohdat pitää tuntea ennen johtopäätösten tekemistä. Aineistossa saadaan kuitenkin jo nyt hyvää tietoa, Virolainen jatkaa.
Myös Virolaisen mielestä vertaisarvioinnin merkitys tulevaisuudessa kasvaa. -Erikoissairaanhoidon kustannukset kasvavat jatkuvasti. Raha ei tahdo riittää kaikkeen siihen mahdolliseen hoitoon, jota on mahdollista antaa. Hoidon hyödyn määrittäminen tulisi olla kaiken priorisoinnin perusta. Se ei ole mahdollista ilman seurannan mahdollistavia kliinisiä laaturekistereitä.
Vertaisarviointihankkeita on käynnissä kaikkiaan parissa kymmenessä tautiryhmässä. Seuraavassa vaiheessa vertaisarvioinnin piiriin ovat tulossa mm. IBD-rekisteri, tyrärekisteri ja verisuonirekisteri.
Kaikki uutiset >