Sami Curtze työskentelee ylilääkärinä HUS:n neurokeskuksessa. Hänen yksikössään laaturekisterit ovat käytössä erityisesti akuuttien aivoverenkierron häiriöiden hoidossa ja seurannassa. Rekistereitä on käytetty myös dokumentoinnin työkaluna kliinisessä työssä.
Aivoinfarktissa hoidon nopea saaminen on tärkeää. Liuotushoidon teho on suurimmillaan ensimmäisinä tunteina aivoinfarktin synnystä ja sen vaikutus hälvenee vähitellen muutaman tunnin kuluessa. Isoimman suonen tukoksessa liuotushoito ei usein riitä, vaan suoni täytyy avata mekaanisesti. Todennäköisyys, että osa uhatusta aivokudoksesta voidaan pelastaa, laskee joka minuutti. Suonen mekaaninen avaus on elvytykseen verrattavissa oleva tilanne, jossa jokainen hukattu minuutti vähentää potilaan odotetusta elinajasta viikon.
HUS:n alueella akuutin aivoinfarktin hoito on saatavilla kansainvälisestikin erittäin nopeasti. Taustalla on pitkäjänteisesti tehty työ, jonka avulla koko hoitoketju on saatu toimimaan tehokkaasti yhteen. Ensihoidon ja liuotuspäivystäjän kommunikaatio on tehokasta ja nopeaa ja sairaalassa osataan varautua potilaan saapumiseen. Myös kaikki sairaalan sisäiset viiveet on minimoitu.
-Käytämme laaturekisteriä heti, kun ensimmäiset tiedot potilastapauksesta tulevat. Järjestelmä on tehokkaassa käytössä. Koska nopeus on meille tärkeä laatuparametri, olemme käyttäneet laaturekisteriä myös kellonaikojen seurantaan, Curtze kertoo.
Vaikka nopeus onkin yksi keskeinen kriteeri, on loppujen lopuksi tärkein laatukriteeri potilaan toipuminen.
-Käytämme seitsemänportaisen mittarin kuvaamaan sitä, mille tasolle potilas toipuu sairauden jälkeen. Tämä arviointi tehdään jokaiselle, joka on saanut akuuttivaiheessa liuotushoidon tai jos verisuonitukosta on poistettu mekaanisesti.
Laaturekisteri on käytössä kaikissa suomalaisissa yliopistosairaaloissa. Curtzen mukaan datan täyttöaste ei kuitenkaan ole vielä kaikissa sairaaloissa riittävä, jotta voitaisiin tehdä laadunvertailua.
-Pidän laadun valvontaa ja seurantaa hyvin tärkeänä asiana. Laadun objektiivinen arviointi ei ole mahdollista ilman mittaamista. Yksittäinen potilaskokemus on tietenkin keskeisessä roolissa, mutta koko hoitoketjua on mahdollista arvioida vain riittävän suuren massan näkökulmasta. Laaturekisterin käyttö palvelee myös potilasta. Sen laajamittainen käyttö parantaa hoidon laatua, Curtze summaa.
Kaikki uutiset >