21.8.2019

Psykoterapian laaturekisteri ahkerassa käytössä

HUS psykiatriassa laaturekisteri on ollut käytössä viime vuoden syyskuusta alkaen. Rekisteriin on kerätty tietoja HUS psykiatrian potilaiden psykoterapioista ja se on ollut ahkerassa käytössä. Laaturekisteri sisältää jo yli 1600 psykoterapiaan ohjatun potilaan seurantatietoja.

– Vuoden käyttökokemusten jälkeen voimme todeta, että kliininen laaturekisteri palvelee tarpeitamme todella hyvin. Ensimmäistä kertaa meillä on kattavasti faktatietoa potilasmääristä, hoitopoluista ja hoidon vaikuttavuudesta. Saamme laaturekisterin avulla esimerkiksi tietoa siitä, millaisten diagnoosien pohjalta terapiaan ohjataan ja myös hoitoon ohjaamisen viiveet tulevat näkyville. Aiemmin tällaiset tiedot ovat olleet hyvin vaikeasti saatavissa, arvioi HUSin ylilääkäri Suoma Saarni.

Pidempien viiveiden osalta on nyt ensimmäistä kertaa mahdollista selvittää, miksi viiveitä syntyy ja millaisiin potilasryhmiin ne keskittyvät ja tätä kautta hakea ratkaisuja viiveiden lyhentämiseen
-Tietty järjestelmäviivehän on nykyään sisäänrakennettuna kuntoutuspsykoterapiaan, koska hoitoon pääsyn edellytyksenä on vähintään kolmen kuukauden hoitojakso, Saarni kertoo. Usein psykoterapian aloitusviive hoitopäätöksestä on vielä huomattavasti pidempi.

Psykoterapioiden määrä ja tarve on lisääntynyt jo useiden vuosien ajan, mikä asettaa paineita hoitojärjestelmän kehittämiselle. -Kehittämistyössä luotettava laadunarviointi on ensiarvoisen tärkeää. Laaturekisterin avulla saamme strukturoitua ja vertailukelpoista tietoa psykoterapioiden toteutumisesta ja saavutetusta tehosta sekä mahdollisista haittavaikutuksista, Saarni arvioi.

Myös potilaan ääni pääsee aiempaa paremmin kuuluville. Terapian alussa ja lopussa sekä potilas että terapeutti täyttävät kyselylomakkeet, joiden tiedot viedään laaturekisteriin. Aiheina ovat ajankohtaiset oireet, toimintakyky ja terapian toteutuminen. -Ilman seurantaa voisimme vain arvailla, miten hoito oikeasti toteutuu, Saarni jatkaa.

Kansainvälisesti ainutlaatuinen hanke

Psykoterapian laaturekisteri on kehitetty kaikkien yliopistosairaaloiden yhteistyönä. HUSin lisäksi laaturekisteri on käytössä TYKSissä ja OYSissä. Myös muut sairaanhoitopiirit valmistelevat sen käyttöönottoa.

Myös Kelan kanssa on rakennettu yhteistyötä ja HUS-alueella erikoissairaanhoidosta Kelan kuntoutuspsykoterapiat on voitu liittää psykoterapian laaturekisteriseurantaan. -Kyseessä on kuitenkin vielä pienimuotoinen kokeilu ja olisi arvokasta saada Kelan kuntoutupsykoterapiat laajamittaisesti mukaan, sillä Kelan tukemat psykoterapiat muodostavat suurimman osan suomalaisista psykoterapioista, Saarni kertoo.

-On hienoa, että rekisteri on alusta alkaen kehitetty kansallisena yhteistyönä. Tämän projektin yksi hieno piirre onkin siinä, että käytettävät parametrit ovat täsmälleen samat kaikissa sairaanhoitopiireissä, jotka rekisterin ottavat käyttöön. Tällöin on mahdollista saada yhtenäistä, koko Suomen kattavaa tietoa. Odotan, että jatkossa tämä koko Suomen kattava vertailu tuo meille paljon uutta mielenkiintoista tietoa esimerkiksi alueelliseen tasa-arvoon liittyen.

Kyse on myös kansainvälisesti ainutlaatuisesta rekisteristä. Suomalainen psykoterapian laaturekisteri kattaa hyvin erilaisia psykoterapioita. Edustettuina ovat eri viitekehykset ja eri terapiamuodot kuten esimerkiksi yksilö-, ryhmä- ja perheterapiat. -Tiettävästi missään muualla ei ole käytössä näin kattavaa laaturekisteriä, jossa myös potilas itse pääsee arvioimaan mm. hoitosuhdetta, Saarni kertoo.

Kohti personoitua hoitoa

Tulevaisuuden kehityskohteina Saarni näkee laaturekisterin mahdollistaman entistä personoidumman hoidon sekä rekisteritietojen yhdistämisen muihin data-aineistoihin.

-Vuosittain noin 40 000 suomalaista saa kuntoutuspsykoterapiaa. Tämän lisäksi kunnat tuottavat omana tuotantonaan sekä ostopalveluina useita tuhansia psykoterapioita. Olisi hienoa, jos voisimme jatkossa kliinisen laaturekisterin avulla saada aikaiseksi entistä paremman potilas-terapeutti -yhteensopivuuden, ja tällä tavoin edistää personoitua hoitoa. Laaturekisterin avulla tätä on mahdollista selvittää.

-Laaturekisteri mahdollistaa jo nyt varsin kattavan vertailun, koska myös oheisdiagnoosit on huomioitu. Jos pystyisimme yhdistämään laaturekisterin tiedot vielä muihin data-aineistoihin, esimerkiksi Kelan tietokantoihin, saisimme aikaiseksi todella kattavaa vertailua. Olisi hienoa, jos myös Kelalla olisi käytössä sama kliininen laaturekisteri, Saarni arvioi.

Kaikki uutiset >
Tilaa uutiskirje