Risto O. Roine työskentelee neurotoimialan johtajana TYKSissä ja neurologian professorina Turun yliopistossa. Hän on ollut mukana kliinisten laaturekisterien hankkeessa alusta alkaen.
Roineella on selkeä näkemys kliinisten laaturekisterien tavoitteista. Tärkeää on, että kaikkialla on yhteiset parametrit ja että tietoa kerätään aktiivisesti, jotta saadaan tietoa hoidon vaikuttavuudesta. -Laaturekisterien tulee olla yhtenäiset eli samat perustiedot tulee kerätä kaikista potilaista kaikissa sairaaloissa. Tällä tavoin on mahdollista saada vertailutietoa hoidon toteutumisesta, laadusta ja kustannusvaikuttavuudesta.
Aivoverenkiertohäiriöiden rekisterin osalta työ on lähtenyt hyvin käyntiin, mutta tällä hetkellä keskeinen haaste on, että rekisteri ei ole riittävän laajassa käytössä. -Rekisterien täyttämiseen täytyisi resursoida enemmän, jotta tietoa kertyy riittävästi. Tavoitteena on myös, että tiedot voitaisiin kirjata päivystysolosuhteissa tabletille. Lisäksi on aivan oleellista, että päästään eroon kaksoiskirjaamisesta. Se on myös henkilökunnan motivaation kannalta tärkeä seikka, Roine arvioi.
-Toivon, että kaikki mukana olevat osapuolet panostaisivat hankkeeseen, jotta rekisterit saataisiin kattavaan käyttöön koko Suomessa. Hyödyt ovat kuitenkin selkeät. Tautiryhmissä, joissa käytetään kalliita ja tehokkaita hoitomuotoja aiempaa laajemmalle potilasjoukolle, kuten aivovaltimotukoksen hoidossa, on rekisteri paras tapa varmentaa hoidon vaikuttavuus ja kustannushyödyt. AVH:n akuuttihoito sopiikin kliinisten laaturekisterien seurantaan oikein hyvin, Roine jatkaa.
-Myös sekundaariprevention ja kuntoutuksen tulokset kiinnostavat, ja toivonkin, että jatkossa myös ne voidaan dokumentoida laaturekisterillä. Kyseessä on kliininen hoidon seurannan apuväline, joka sopii myös johtamisen ja terveydenhuollon suunnitteluun. Jos rekisterit on oikein toteutettu, voidaan tuloksia käyttää lisäbonuksena myös kliiniseen tutkimukseen, vaikkapa biopankkien sisältämään tietoon yhdistettynä, Roine summaa.
Hyviä tuloksia aiemmista rekistereistä
Roineella on kokemusta myös jo aiemmin aloitetuista MS-taudin hoidonseurantarekisteristä sekä THL:n kehittämästä ja ylläpitämästä valtakunnallisesta PERFECT STROKE-rekisteristä, joka ei sellaisenaan korvaa laatu- ja hoidonseurantarekistereitä. Aiemmat kokemukset ovat lisänneet positiivista uskoa myös kliinisiin laaturekistereihin.
– MS-taudin osalta saamme aidosti vertailukelpoista tietoa lähes kaikista sairaanhoitopiireistä. AVH rekisteritieto lähtee liikkeelle akuuttihoitojaksosta, kun taas MS on krooninen, etenevä sairaus. Suomen MS-potilaat ovat jo hyvin kattavasti rekisterissä, ja samaan tulee pyrkiä AVH-rekisterin osalta.
-PERFECT STROKE-rekisterin tavoite on ollut hieman erilainen kuin kliinisissä laaturekistereissä. Sen tiedot koostuvat usean eri rekisterin tiedoista, joiden lähtökohtana ovat sairaaloiden poistoilmoitusrekisteritiedot. Potilaskohtaisesta hoidonseurannasta ei ole kyse, ja tiedot raportoidaan jälkikäteen parin vuoden viiveellä, kun taas laatu- ja hoidonseurantarekisterin tiedot ovat ajantasaisia, Roine kertoo.
Kaikki uutiset >