Terveydenhuollon kustannustehokkuutta on perinteisesti mitattu tuotosten ja kustannusten välisellä suhteella. Näin on voitu arvioida, mitä terveydenhuollon suoritteet maksavat eri paikoissa tai eri tavoilla tuotettuina. Terveydenhuollon vaikuttavuutta ja todellista tehokkuutta arvioitaessa olisi kuitenkin huomioitava myös suoritteesta yksilölle tai yhteiskunnalle koituva hyöty.
-Mikäli potilas ei saa käynnistä tai toimenpiteestä hyötyä, toimenpiteiden määrän kasvattaminen ei lisää tuottavuutta, sanoo TYKS:n sairaalajohtaja Petri Virolainen.
Kansalliset laaturekisterit tuottavat tietoa eri palveluntarjoajista, mutta myös eri hoitomenetelmien vaikuttavuudesta. Virolaisen mukaan suuri hyöty saadaan kuitenkin rekistereiden antamasta tiedosta, jonka avulla voidaan suunnata hoitoa niihin potilasryhmiin, joissa kyseisen hoidon vaikuttavuus on suurin.
-Kyse ei ole siitä, että jokin hoitomuoto olisi tehoton, vaan siitä että jokin hoitomuoto ei välttämättä toimi tietyssä potilasryhmässä, Virolainen arvioi
Rekistereihin osallistumisen tulisi olla luvallisen toiminnan ehto
Tyksissä rekisteritiedon käyttö on johtanut olkapääleikkausten merkittävään vähenemiseen, kun leikkaukset on onnistuttu kohdistamaan ryhmiin, jotka saavat niistä suurimman hyödyn. Leikkausten aiempaa paremman kohdistamisen myötä sairaanhoitopiirin kustannussäästöt ovat olleet merkittävät.
-Kokemuksemme mukaan yksityiskohtaisella oire, löydös- ja toimenpidekuvauksella on mahdollista löytää potilasryhmät, joille tietty hoito antaa parhaan hyödyn ja vastaavasti ryhmät, joille hoito on vähemmän hyödyllistä. Näenkin rekistereihin osallistumisen niin hyödyllisenä, että sen tulisi olla luvallisen toiminnan ehto, Virolainen arvioi.
Kaikki uutiset >