Kuka olet?
Olen Sirkku Pikkujämsä. Olen 1.10. alkaen työskennellyt THL:ssä Terveydenhuollon kansalliset laaturekisterit -hankkeen hankejohtajana. Olen myös yliopistosairaaloiden yhteisen kliinisten laaturekisterien hankkeen ohjausryhmän jäsen. Tulin molempiin tehtäviin Pia-Maria Jonssonin seuraajaksi.
Millainen on taustasi?
Olen lääketieteen tohtori ja sisätautien ja nefrologian erikoislääkäri. Viimeiset 15 vuotta olen työskennellyt Pohjois-Pohjanmaalla erilaisissa terveydenhuollon johtotehtävissä, mm. Oulun kaupungin terveysjohtajana ja edellisen hallituskauden aikana sote-vastuuvalmistelijana.
Miten nämä kaksi hanketta – THL:n Terveydenhuollon kansalliset laaturekisterit ja yliopistosairaaloiden kliinisten laaturekisterien hanke – eroavat toisistaan?
Suomessa ei ole ollut kansallisia laaturekistereitä, joiden tietosisällöistä, määrittelyistä ja toimintamalleista olisi kansallisesti sovittu. THL on saanut viime toukokuussa tehtävän ylläpitää alan laaturekistereitä. THL:lla on jatkossa oikeus yhdistää hetu-pohjaista tietoa eri tietovarannoista ja rekistereistä (esim. Kanta, Kela-tiedot, väestötiedot), mikä antaa uudenlaiset mahdollisuudet laatutiedon hyödyntämiseen ja analysointiin.
THL:n pilottihankkeen pääraportti julkaistiin 20.11.2019. THL:ään ehdotetaan perustettavaksi kansallinen laaturekisterikeskus, joka koordinoisi ja ohjaisi kansallisten laaturekisterien toimintaa. Rahoitus tulisi valtion budjetista. Hankkeessa on pilotoitu seitsemää tautikohtaista pilottirekisteriä (diabetes, iskeeminen sydänsairaus, reuma, HIV, selkäkirurgia, eturauhassyöpä ja psykoosi).
Pysyvänä toimintana kansallinen laaturekisterityö kannattanee aloittaa kansanterveydellisesti merkittävimpien sairauksien hoidon seurannasta. Tällaisia voivat olla esimerkiksi diabetes ja sydän- ja verisuonisairaudet sekä mielenterveyden ongelmat. Toiminnan käynnistäminen edellyttää STM:n asetusta ja riittäviä resursseja.
Sairaanhoitopiirien ansiokkaassa kliinisten laaturekisterien hankkeessa rekisterit ovat tautikohtaisia ja tarkoituksena on seurata hoidon vaikuttavuutta ja laatua erityisesti kliinikoiden ja vertaiskehittämisen näkökulmasta. Sairaanhoitopiirien rekisterien yksilöityjä henkilötietoja ei saa kuitenkaan tietosuojasäännösten vuoksi yhdistää rekisterien välillä eikä muiden tietolähteiden kanssa ilman lupaa. Tätä luvittaa jatkossa Findata, uusi tietolupaviranomainen.
Millainen on kokemuksesi kliinisten laaturekisterien -hankkeesta tähän mennessä?
Hanketta on viety eteenpäin todella sitoutuneesti ja innostuneesti. Sairaanhoitopiireissä halutaan tehdä hyvää laatua. Uskon myönteiseen kirittämiseen ja toisilta oppimiseen.
Vaikuttavuusperusteinen terveystieto ja yksilöllinen lääketiede ovat kovaa vauhtia tulossa. Molemmat edellyttävät tietoa, jota kliinisissä laaturekistereissä kerätään.
Ohjausryhmässä sairaanhoitopiirien ja THL:n edustajia
Kliinisten laaturekisterien ohjausryhmän puheenjohtajana toimii HUS:n hallintoylilääkäri Lasse Lehtonen. Ryhmän jäseninä ovat Sirkku Pikkujämsän lisäksi TYKS:n sairaalajohtaja Petri Virolainen, PPSHP:n arviointiylilääkäri Miia Turpeinen, PSSHP:n sairaalajohtaja Heikki Miettinen, TAYS:n hallintoylilääkäri Eija Tomás ja HUS:n kehittämisjohtaja Visa Honkanen.
Ohjausryhmän tehtävänä on harmonisoida ja koordinoida kliinisten laaturekisterien käyttöönottoa eri puolilla Suomea kansallisen vertaisarvioinnin mahdollistamiseksi, suosittaa missä tautiryhmissä vertaisarviointi aloitetaan ja pohtia mitkä laaturekisterikohtaiset indikaattorit eri tautiryhmissä olisivat eniten hyödyksi sairaaloiden välisessä vertaisarvioinnissa.
Kaikki uutiset >