Keskustelu hoidon laadusta on lisääntynyt viime vuosina voimakkaasti. Taustalla ovat sote-uudistus, terveydenhuollon kilpailun avautuminen ja lisääntyminen, kansalaisten aktiivisuus sekä sosiaalisen median luomat mahdollisuudet ja foorumit.
-Onneksi keskustelua ei käydä ainoastaan somessa ja lehtien palstoilla, vaan nimenomaan alan ammattilaisten keskuudessa käydään jatkuvaa ja vilkasta keskustelua kliinisistä aiheista, hoidoista ja hoitomenetelmistä, arvioi ylilääkäri Kari Haukipuro Oulun yliopistollisesta sairaalasta.
Haukipuro on mukana kliinisten laaturekisterien ohjausryhmässä. Ohjausryhmässä on eri sairaanhoitopiirien ja THL:n edustajia. Laaturekisterien varsinaiset tietosisällöt on kehitetty yhteistyössä eri tautiryhmien johtavien asiantuntijoiden kanssa, mutta myös ohjausryhmää tarvitaan.
-Näkisin, että ohjausryhmä on välttämätön, jotta saadaan luotua yhtenäiset toimintamallit ja koko maan kattava kokonaiskuva. Tavoitteena on riittävän yhtenäinen, kattava ja aito vertaisarviointi. Tärkeää on myös pitää yhteyttä vasta alkaneeseen THL:n Terveydenhuollon kansalliset laaturekisterit-hankkeeseen. Lisäksi ohjausryhmän tehtävänä on nostaa esille parhaita käytäntöjä.
Haukipuron mukaan laaturekistereiden laadukkuus perustuu täysin siihen rekisteröidyn datan määrään ja laatuun.
-Ainakin kansalliseen vertailuun menevän minimitietosisällön tulisi olla tarkkaan harkittu ja rajattu. Lisäksi sen pitäisi olla mahdollisimman pitkälle automatisoitu, ettei syntyisi tarvetta tietojen kirjaamiselle useaan kertaan. Suhteellisen varhain pitää luoda palautejärjestelmä omasta toiminnasta ja sen suhteesta muihin – siis vertaisarviointi. Eri rekisterit ovat edenneet päämäärää kohden hieman eri tahtiin, mutta suunta on oikea, Haukipuro summaa.
Lisätietoja: Kari Haukipuro, ylilääkäri, Oulun yliopistollinen sairaala, kari.haukipuro@ppshp.fi
Kaikki uutiset >