13.6.2019

Tiivistä yhteistyötä aivoverenkierron häiriöiden vertailussa

Aivoverenkierron häiriöt on yksi kliinisten laaturekisterien pilottihankkeista. Hankkeessa ovat mukana Suomen yliopistolliset sairaalat sekä kaksi keskussairaalaa. Osapuolet aikovat alkuvaiheessa keskittyä akuutin vaiheen hoitoon eli tarkastella ryhminä trombolyysi eli liotushoitopotilaita sekä trombektomia eli aivovaltimotukoksen mekaanisen avauksen potilaita.

– Olemme käyneet mukana olevien osapuolten kesken kirjeenvaihtoa paljonkin ja miettineet, mitä tautiryhmiä seuraamme ja mitä parametrejä käytämme. Ainakin tämän vuoden osalta keskitymme akuutin vaiheen hoitoon. Viime vuoden osalta on jo tietoja olemassa, mutta syötetyn datan määrä ei ole vielä riittävä, jotta vertailu olisi mahdollista, kertoo ylilääkäri Sami Curtze HUSin neurokeskuksesta.

Aivoverenkierron häiriöiden hoitomuodot ovat viime aikoina kehittyneet ja uutta tutkimustietoa on saatu, mikä vaikuttaa hoidon vaikuttavuuden seurantaan ja arviointiin.

-Äskettäin julkaistiin neljä merkittävää tutkimusta, mikä on muuttanut aivoverenkierron hoitoa ihan huomattavasti. Aikaisemmin liotushoidon aikaikkuna oli 4,5 tuntia, nyt se on noussut yhdeksään tuntiin. Aikaikkunan pidentyminen kasvattaa hoitoaikaa ja tarvittavien lisätutkimusten määrää. Uusien tutkimusten ja hoitomenetelmien myötä voimme tarjota parempaa hoitoa, mutta myös lisää esitutkimuksia tarvitaan, jotta voimme hoitaa oikealla tavalla. Ei ole tarkoituksenmukaista, että yhtäkkiä mittareiden näkökulmasta näyttäisi siltä, että toiminta on muuttunut hitaammaksi, Curtze kertoo.

-Lisäksi tärkeää on, että meillä on myös toipumisen dataa. Emme halua vertailla vain sitä, kuinka paljon ja kuinka nopeasti potilaita hoidamme, vaan myös sitä, kuinka nopeasti potilaat toipuvat.

Vertailu parantaa hoidon laatua

Curtze uskoo, että hoidon vaikuttavuuden seurannalla ja vertailulla on paljon annettavaa. -Vertailu parantaa hoidon laatua. Jos näemme, että jokin asia sujuu meillä heikommin kuin jossain muualla, niin kyllä se motivoi, että tässä pitää jotakin tehdä. Esimerkiksi jos näemme, että jokin tietty potilasryhmä ei toivu riittävän hyvin, voimme miettiä, että onko kyseessä talon sisäinen ongelma vai onko tätä potilasryhmää ylipäänsä järkevää hoitaa tällä tavoin vai pitäisikö asiaa tutkia kunnolla, Curtze pohtii.

Curtzen mukaan riittävän suuren populaation pohjalta on mahdollista edelleen kehittää aivoverenkiertohäiriöistä kärsivien potilaisen hoitoa. -Voisimme esimerkiksi teknisesti avata joitain pieniä suonia, mutta ei ole riittävästi tietoa onko toimenpide järkevä. On hyvä, että tällaisen arvioinnin tueksi on olemassa iso potilasmassa.

Mukana olevat osapuolet eivät ole vielä lyöneet lukkoon, millä tasolla muiden sairaaloiden tuloksia on mahdollista nähdä. -Mielestäni olisi tarpeellista vertailla eri sairaaloiden tuloksia keskenään massatasolla. Tietysti täytyy olla tarkkana sen suhteen, että verrattavat populaatiot ovat keskenään samanlaisia. Saadut raportit ovat olleet järkeviä ja hyviä ja toivonkin, että vuoden lopulla olisi jo riittävästi dataa olemassa.

Kaikki uutiset >
Tilaa uutiskirje