18.6.2019

Tyräkirurgialle valtakunnallinen laaturekisteri

Jorvin sairaalassa on ollut tyräkirurgian rekisteri käytössä jo vuodesta 2013 alkaen. Rekisteri on vuosien varrella laajentunut myös muutamaan muuhun yliopistosairaalaan. Tulevan syksyn aikana pidetään yhteinen kokous seurattavista parametreistä ja rekisteriin tarvittavista muutoksista tulevassa versionpäivityksessä.

Tyrärekisteri on viime vuonna valittu kliinisten laaturekisterien ohjausryhmässä yhdeksi seuraavista kansallisen vertaisarvioinnin pilottirekistereistä. -Vertailtavat mittarit on alkuvuodesta jo määritelty. Yhdenmukaisia kliinisiä laaturekistereitä tarvitaan, jotta eri puolilla maata annettavaa hoitoa ja eri hoitomuotojen vaikuttavuutta voidaan verrata, kertoo dosentti, gastroenterologisen kirurgian erikoislääkäri Jaana Vironen HUSista.

-Tyrärekisterin rakentamiseksi haimme mallia Tanskasta ja Ruotsista. Tyrien luokittelu toteutettiin alan eurooppalaisen kattojärjestön (European Hernia Society, EHS) suosituksen mukaisesti, jotta voimme tehdä myös kansainvälistä vertailua jatkossa, Vironen kertoo.

Tyräkirurgia on muutoksessa

Tyräkirurgia elää muutoskautta maailmanlaajuisesti. Vatsanpeitteiden kirurgia on muodostumassa omaksi osaamisalueekseen, koska korjaustekniikat ovat kehittyneet ja hoitosuositukset muuttuvat. Syksyn aikana EU-alueella on tulossa oma erityisosaamisen tutkinto tyräkirurgiaan. Suomeen on äskettäin perustettu Gastrokirurgian yhdistyksen alajaokseksi Herniayhdistys, jonka tehtävänä on tutkia ja ylläpitää alan tietämystä.

-On pikkuhiljaa oivallettu, että vaativien tyrien hoito edellyttää erikoisosaamista. Aiemmin on ajateltu, että tyräleikkauksia voidaan tehdä ohimennen muun gastrokirurgisen työn ohessa. On kuitenkin tärkeää, että leikkaukset tehdään huolella, myös helpompien tyräleikkausten osalta, koska tyrät ovat yleisiä ja komplikaatiot muodostavat merkittävän rasitteen väestötasolla. Myös päivystyksellinen tyräkirurgia vaatii vahvaa osaamista, sillä huonot ratkaisut vaikeuttavat myöhemmin mahdollisesti tarvittavia korjaustoimenpiteitä, Vironen arvioi.

Tyräleikkauksia tehdään Suomessa vuosittain noin 15 000. Leikkausten määrä on ollut kasvussa, vaikka aiemmin oletuksena on ollut, että niiden määrä vähenisi, kun tähystykselliset leikkaukset ovat yleistyneet.

-Ylipainon lisääntyminen on kasvattanut tyräleikkausten määrää ja se myös tekee leikkauksista vaativampia. Myös hoitokeinot ovat kehittyneet, leikkauksissa käytettävien verkkojen valikoima on laajentunut, robottikirurgia on tulossa ja jättityrien hoidossa vatsaonteloa voidaan laajentaa esimerkiksi botulinumtoksiinilla ja venyttämällä vatsaonteloa ilmalla. Aiempaa vaativampia tyriä ja huonokuntoisempia potilaita voidaan leikata kehittyneiden hoitomuotojen myötä, Vironen kertoo.

-Laaturekisteri on myös uuden Herniayhdistyksen apuväline. Nyt kun koko ala on muutoksessa, on tärkeää tarkastella kokonaisuutta ja saada vertailukelpoista tietoa maanlaajuisesti. Tavoitteena on, että kaikki kansalaiset asuinpaikasta riippumatta saisivat yhtä hyvää ja suositusten mukaista hoitoa. Myös potilaan valinnanvapauteen liittyen on oleellista jakaa luotettavaa tietoa hoitotuloksista päätöksenteon tueksi, kuten esimerkiksi Ruotsissa tehdään, Vironen arvioi.

Kaikki uutiset >
Tilaa uutiskirje