Kliiniset laaturekisterit ja vertaisarviointi ovat välttämättömiä nyt ja tulevaisuudessa. Vertaisarvioinnin avulla saadaan hyvin oleellista tietoa. Nykyisin tiedetään volyymit ja toimenpiteiden määrät, mutta ei juurikaan laatua. Näin arvioi Pirkanmaan sairaanhoitopiirin hallintoylilääkäri Eija Tomás, joka on kliinisten laaturekisterien ohjausryhmän jäsen.
-Tällä hetkellä emme tiedä, miten potilaat kokevat hyötyneensä hoidoista ja toimenpiteistä. Lisäksi eri asiat määritellään eri tavoin eri paikoissa. On kuitenkin olemassa konkreettista näyttöä hoidon vaikuttavuuden nopeasta paranemisesta, kun on mahdollista verrata omia suoritteitaan muihin, Tomás sanoo.
Laaturekisterien tuottamaa tietoa tulisikin käyttää aktiivisesti seurattaessa eri hoitojen vaikuttavuutta eli potilaan saamaa hyötyä. -Vaikuttamattomia hoitoja täytyy uskaltaa jättää pois. Lisäksi mahdollisten uusien hoitojen haitat saadaan helpommin esille. Terveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon kustannusten hallinnassa ylihoidon karsiminen on yksi hyvin olennainen elementti. Ilman laaturekisteritiedon tuomaa läpinäkyvää tietoa, on ylihoitoa erittäin vaikea saada aisoihin.
Tomásin mukaan oleellista olisi keskittyä sairausryhmiin, jotka ovat kansallisesti merkittäviä eli joissa on paljon potilaita ja kallista hoitoa tai joiden tautiryhmissä on tunnistettu selkeitä kehittämisen tarpeita. Lisäksi olisi tärkeä saada lääkärikunta ymmärtämään rekisterien merkitys ja sitoutumaan niiden käyttämiseen.
-Tällä hetkellä järjestelmät ovat vielä melko kömpelöitä ja lainsäädännön muutokset ovat kesken, mutta olen optimistinen, että jo parin vuoden kuluttua asiat ovat paremmalla mallilla.
Tomásin mukaan kliinisten laaturekistereiden ohjausryhmän rooli on tärkeä sairaaloiden välisessä yhteistyössä. On oleellista pystyä avoimesti sopimaan yhteisistä toimintaperiaatteista ja työnjaosta.
-Ohjausryhmän tulee yhteisesti sopia rekisterien valintaperusteista sekä valvoa sitä, että laaturekisterien indikaattorimäärittelyt ovat validit. Ei pelkästään kansallisesti, vaan myös kansainvälisesti. Tulevaisuudessa ns. value based healthcare -ajattelu saattaa hyvinkin tulla osaksi rahoitusta, joten on tärkeää saada siihen sopivat työkalut yhteisesti käyttöön, Tomás toteaa.
Lisätietoja: hallintoylilääkäri Eija Tomás, Pirkanmaan sairaanhoitopiiri, eija.tomas@pshp.fi
Kaikki uutiset >